芬兰文《红楼梦》的发现与研究
|
摘要
《红楼梦》芬兰文译本(Punaisen Huoneen Uni)的发现为当前海外红楼版本的研究开辟了一个新的视域,对了解红学在北欧的译介和传播具有开拓性意义。虽然红楼译本迄今已有20多种语言和近百种版本,然而《红楼梦》在斯堪的纳维亚世界的译介和传播情况却鲜有传述。不同于以往库恩德译本或相关印欧语系的转译本,芬兰译文(系"乌拉尔语系"或"芬兰-乌拉尔语系")用词在细节上更贴近中文表述。虽译自德国库恩本,但芬兰译者帕塔宁(Jorma Partanen)与导论作者聂米宁(Pertti Nieminen)力求用朴实凝练的语言传达《红楼梦》在中国小说史与哲学史上的地位,其视角更加契合芬兰读者的心理和思维习惯。因此,"芬兰处境化"(Finnish contextualization)构成该译本的一个重要特色和翻译原则。本文旨于介绍《红楼梦》在芬兰的译介与传播概况,围绕芬兰译本的译者、导论作者、内在结构、语言特质及翻译原则等方面展开系统分析,进而探讨芬兰译本的研究对当前"中国—北欧"红学研究互动的现实意义。
The discovery of the Finnish translation of Dream of Red Chamber, the "Punaisen Huoneen Uni", has opened up a new perspective for the current study of overseas Redology, and in particular, it has extraordinary value for understanding the circulation of this great Chinese novel in Nordic countries. So far there have been over 20 languages and nearly 100 versions of Dream of Red Chamber overseas, however, the translation and dissemination of Dream of Red Chamber in Scandinavia is rarely reported. Unlike previous Franz Kuhn's German version or related Indo-European versions, the Finnish text(belonging to Uralic languages or Finno-Ugrian language family) is much closer to the Chinese formulations. Although based on Kuhn's edition, Finnish translators Jorman Partanen and the author of the Finnish Introduction, Pertti Nieminen, adopted concise approach to tell the status of Dream of Red Chamber in the Chinese history of literature and philosophy. Therefore, "Finnish contextualization" becomes a fundamental principle in their translation. This paper aims to provide a general overview of the circulation of Dream of Red Chamber in Finland, with particular focus on the translators, structure, languages, and translation principles of the text. Based on this systematic analysis, it discusses the values of the Finnish text of Dream of Red Chamber for contemporary Sino-Nordic studies of Redology.
The discovery of the Finnish translation of Dream of Red Chamber, the "Punaisen Huoneen Uni", has opened up a new perspective for the current study of overseas Redology, and in particular, it has extraordinary value for understanding the circulation of this great Chinese novel in Nordic countries. So far there have been over 20 languages and nearly 100 versions of Dream of Red Chamber overseas, however, the translation and dissemination of Dream of Red Chamber in Scandinavia is rarely reported. Unlike previous Franz Kuhn's German version or related Indo-European versions, the Finnish text(belonging to Uralic languages or Finno-Ugrian language family) is much closer to the Chinese formulations. Although based on Kuhn's edition, Finnish translators Jorman Partanen and the author of the Finnish Introduction, Pertti Nieminen, adopted concise approach to tell the status of Dream of Red Chamber in the Chinese history of literature and philosophy. Therefore, "Finnish contextualization" becomes a fundamental principle in their translation. This paper aims to provide a general overview of the circulation of Dream of Red Chamber in Finland, with particular focus on the translators, structure, languages, and translation principles of the text. Based on this systematic analysis, it discusses the values of the Finnish text of Dream of Red Chamber for contemporary Sino-Nordic studies of Redology.
引文
① 吴世昌的《红楼梦的西文译本和论文》一文搜集了其在牛津考察到的各译本情况(至1962年,共计17种),其中英译本7种、德译本3种、俄译本2种、法译本4种、意大利本1种。之后,胡文彬在其《〈红楼梦〉在国外》一书中(截至1993年)探讨了日本、朝鲜、越南、泰国、缅甸、新加坡、俄国、德国、捷克斯洛伐克、英、美、法、西班牙等国的译本(含摘译本、节译本、全译本等)共计17种语言、62种版本。而后,冯其庸、李希凡的《红楼梦大辞典》(1990)与姜其煌的《欧美红学》(2005)对译本情况又作了少许调整。据最新唐均《〈红楼梦大辞典·红楼梦译本〉词条匡谬赓补》一文的调查,译本已增至28种语言、101个译本。以上诸文献,参见吴世昌.红楼梦的西文译本和论文[A]//文学遗产(增刊第九辑)[M].北京: 中华书局,1962;胡文彬.《红楼梦》在国外[M].北京: 中华书局,1993;冯其庸,李希凡.红楼梦大辞典[M].北京: 文化艺术出版社,1990;姜其煌.欧美红学[M].郑州: 大象出版社,2005;唐均.《红楼梦大辞典·红楼梦译本》词条匡谬赓补[A]//华西语文学刊(第三辑之《〈红楼梦〉译介研究专辑》)[M].成都: 四川文艺出版社,2010.
(1)王金波.库恩《红楼梦》德文译本的流传与接受——以德语世界为例[J].红楼梦学刊,2016(2): 290-323;张桂贞.弗朗茨·库恩及其《红楼梦》德文译本[M]//红楼梦评: 《红楼梦》翻译研究论文集.天津: 南开大学出版社,2004: 454-456。此外,重要的著作亦见王金波.弗朗茨·库恩及其《红楼梦》德文译本——文学文本变译的个案研究[D].上海: 上海外国语大学,2006;王薇.《红楼梦》德文译本研究兼及德国的《红楼梦》研究现状[D].济南: 山东大学,2006。
(2)近来偶然阅及唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 53-70。据该文所述,作者2011年亦于赫尔辛基大学亚非文化研究所(Institute of Asian & African Studies)看到过该书。可证实此芬兰译本之前曾一直存在于亚非文化研究专柜中。然而,需校正的一点是,“亚非文化研究”(Asian & African Studies)亦属于芬兰赫尔辛基大学图书馆(今在Kaisa-talo 28 VRK),而非独立其外。
(3)在书扉页上印有“Franz Kuhnin saksankielisen K??nn?ksen perusteella suomentanut”字样,意为“芬兰文翻译基于弗兰茨·库恩德译本”。见Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, the cover page. 关于最早的库恩德译本,见Franz Kuhn, Der Traum der roten Kammer, Leipzig, 1934.
(4)需要纠正的是,唐均误将出版地于韦斯屈莱(Jyv?skyl?)混同为芬兰古都图尔库(Turku)。图尔库为芬兰第二大城市,位于首都赫尔辛基西部,与于韦斯屈莱相去200多英里。芬兰译本出版社实为于韦斯屈莱(Jyv?skyl?),而非图尔库。关于出版社介绍之误,详见唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 59.
(5)关于库恩本的其他转译本(如英、法、匈、荷、意等本),见胡文彬.《红楼梦》在国外[M].北京: 中华书局,1993: 170-171。值得注意的是,荷兰文本《梦在红楼》出版时间最早(1946),但为德语与荷兰语同一语系下的直接转换,见Ts'au Sjuè Tsj'in en Kau ?: De Droom in de Roode Kamer. Transl. Vorstman, Den Haag: J. Philip Kruseman, 1946.
(6)库恩本后记的附录里列有“大观园重要人物表”(Wichtigste wohnst?tten im Park der Augenweide)和“贾府世系图”(Stammtafel der Kia-Sippe)的简表。其中含有红楼重要人物名字和家族关系的德文解释,对欧陆读者理清复杂的中国式宗族关系有很大帮助。关于人物表和世系图的德文翻译,见Franz Kuhn, Der Traum der roten Kammer, Frankfurt am Main: Insel Verlag, 1951, pp.834-835.
(7)Pertti Nieminen, “Johdanto”, in Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, pp.5-15.
(8)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.10.
(9)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, pp.670-672.
(10)关于近代芬兰的独立、战争及其从民族国家到欧盟国家的历史,见David Kirby, A Concise History of Finland[M]. Cambridge: Cambridge University Press, 2006;相应的中文译本见纪胜利等译《芬兰史》,北京: 商务印书馆,2013年。
(11)笔者于芬兰国家图书馆查到帕塔宁的翻译著作大约有63部之多。其主要著作的翻译亦集中于20世纪30—50年代。关于帕塔宁翻译的作品,见芬兰国家图书馆文献库(Fennica: The National Bibliography of Finland)。
(12)书名直译为《金瓶梅: 西门庆与六个老婆的生平故事》。帕塔宁所依据的《金瓶梅》底本亦不是中文,而是从英文、瑞典文与德文转译而来。关于芬译本《金瓶梅》,见Jorma Partanen, Chin Ping Mei: Hsi Menin ja h?nen kuuden vaimonsa el?m?ntarina, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1955。
(13)在40—50年代,芬兰迫于战争形势,向苏俄割出卡雷利阿等地区,并于1948年春签订莫斯科缔结的《友好合作互助条约》。这一时期,芬兰如何在德国与苏俄中间保持中立,成为重要的战略问题。见纪胜利译.芬兰史.北京: 商务印书馆.2013: 202-204.
(14)见Timo Kivim?ki, “Finlandization and the Peaceful Development of China”, in The Chinese Journal of International Politics (8: 2, 2015): 139-166。
(15)关于“芬兰化”的内涵以及争议性问题,见纪胜利译.芬兰史[M].北京: 商务印书馆,2013: 205-208.
(16)“国家在匍匐前行”为形容“芬兰化”处境下的时局口号,成为一种标志性术语来称谓吉科宁时代的特征。见纪胜利译.芬兰史[M].北京: 商务印书馆,2013: 206.
(17)帕塔宁已知全本为120回,其中曹雪芹完成了前80回,后40回由高鹗续写。聂米宁(Pertti Nieminen)在《导论》中这样介绍说:“《红楼梦》本要成为独撰,但命运却事与愿违。长时间研究表明,小说三分之二的本子是1763年曹霑(或曹雪芹)所作,而其余部分则为高鹗所续写。曹在完成120回的前80回时就死了。”(Hung lou mengin oli m??r? valmistua yhden kertojan ty?n?, mutta kohtalo p??tti toisin. Pitk?lliset tutkimukset ovat osoittaneet, ett? kaksi kolmannesta romaanin nykyisest? tekstist? on 1763 kuolleen Ts'ao Chanin (eli Ts'ao Hsüeh chih'n) k?sialaa, mutta loput toisen miehen, Kao En kirjoittamaa. Kuolema katkaisi Ts'aon ty?n, kun 80 teoksen 120 luvusta oli valmiina.)此处芬兰文的汉译为笔者译。需注意的是,聂米宁尚未明确《红楼梦》作者是谁,据他推测,有可能是曹霑,或是曹雪芹。见Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11。
(18)《导论》:“帕塔宁的翻译基于最著名的德国翻译家库恩的德译本——迄今西方相对完整的《红楼梦》译本。但库恩并非全译,而是删减了一些枝节和情节。他也将全书缩译至50回。库恩本约占整部小说的百分之八十。”(Jorma Partasen k??nn?s pohjautuu saksankielisen maailman tunnetuimman ja tunnustetuimman k??nt?j?n Franz Kuhnin lyhennelm??n, joka t?ll? hetkell? on Hung lou mengin t?ydellisin l?nsimainen laitos. Kuhn ei ole ryhtynyt parafroimaan teksti?,vaan on suorittanut lyhentelyn j?tt?m?ll? pois er?it? sivurooleja ja episodeja sek? supistamalla kehyskertomusta. H?n on my?s jakanut kirjan uudelleen lukuihin, joita h?nen k??nn?ksess??n on 50. Kuhnin teos sis?lt?? noin kahdeksan kymmenesosaa koko romaanista.)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.14. 此处芬兰文汉译为笔者译。
(19)Pertti Nieminen, Laotse: Tao te ching. Tammi, 1986; T'ao, Yüan-ming: Viipyilev?t pilvet. Otava, 1976; Li Yü & Li Ch'ing-chao: Pudonneiden kukkien puna: Li Yün ja Li Ch'ing-chaon runot. Otava, 1988; Su, Tung-p'o: Sateen j?lkeen: Su Tung-p'on laulurunoutta. Otava, 1998.
(20)Pertti Nieminen, Mao Tse-tung: Runot, Helsinki: Tammi, 1973. 聂米宁所翻译的毛泽东诗词的芬译本,收录于拉赫蒂市图书馆与赫尔辛基市图书馆的联合数据库(Linkki maailman runouteen)[DB].[2018-12-24]http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi /fi-FI /PoemList.aspx?AuthorID=ac8a08a3-1964-4b62-96f4-0dd04d74103d.
(21)Johdanto:“Eurooppalainen, joka haluaa tutustua Kiinan vanhaan kirjallisuuteen ja avaa jonkin tunnetuimmista l?nsimaisista Kiinan kirjallisuuden historioista, otaksuttavasti h?mm?styy: kaunokirjallisuudesta tulee puhe vasta suunnilleen teoksen puolessav?liss?. Alkuosa on n?et omistettu kungfutselaisen kaanonin klassillisille teoksille ja eri koulukuntia edustaville filosofeille, kirjoittajille, joiden teoksista vain harvoilla on kirjallista merkityst?. Vasta 1940-luvulla alettiin kirjoittaa Kiinan varsinaisen kirjallisuuden historioita, joissa klassikot ja filosofit osattiin sijoittaa oikeille paikoilleen”. Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.5.
(22)聂米宁关于《红楼梦》圣凡两个世界的观察,早出余英时对《红楼梦》“两个世界”论断约半个世纪。关于“两个世界”理论的形成,见余英时.红楼梦的两个世界[M].上海: 上海社会科学院出版社,2006。
(23)Johdanto:“sangen mielenkiintoisen mutta v?h?n tunnetun teorian esitti 1919 romaanin uuden painoksen toimittaja, joka yleiseen kiinalaiseen tapaan esiintyi salanimell?. Kirjoittajan oikea nimi on ainakin minulle j??nyt tuntemattomaksi ...” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11. 将《石头记》作为清代政治小说而进行索隐研究的观点,见蔡元培.石头记索隐[M].上海: 上海书店出版社,2008: 6-49。
(24)Johdanto:“Nykyaikainen kirjallisuudentutkimus on hyv?ksynyt Hu Shih'n k?sityksen.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.12.
(25)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11.
(26)Johdanto:“nyky??n romaanin tutkimuksesta on muodostunut Kiinan kirjallisuustieteeseen kerrassaan uusi haara, Hung hsüeh eli ‘hungologia’ joka on levinnyt my?s Eurooppaan. Hung lou mengist? on esim. Ranskassa julkaistu kolme tohtorinv?it?skirjaa.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.14.
(27)Johdanto:“Tun Huangin luolista, arkeologien aarrekaivoksista, on l?ydetty muiden k?sikirjoitusten ohella mm. N?iden apostolien laatimia pien wen-k?sikirjoituksia, jotka ovat per?isin T'ang-kaudelta(618-907)... Vasta noin 500 vuotta my?hemmin kypsyi ensimm?inen kiinalainen romaani, eik? se mahtais h?pe?m?tt? tunnustaa pien wen-tekstej? esi?idikseen.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.8.
(28)关于将红学作为国际汉学显学之一的研究,参阅姜其煌.欧美红学[M].郑州: 大象出版社,2005;陈维昭.红学通史[M].上海: 上海人民出版社,2005。
(29)据胡适透露,其甲戌本(只有十六回)是与徐志摩一起在上海办新月书店期间从一收藏者手中获得。见胡适.找书的快乐[M]//胡适红楼梦研究论述全编.上海: 上海古籍出版社,2013: 226-227。
(30)见Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11.
(31)关于程高系列的具体版本,目前尚无定论。据唐均推测,库恩所依据的中文底本有可能是清代王希廉评本(以程甲本为底本),即《双清仙馆本·新评绣像红楼梦全传》(见[清] 道光十二年壬辰(1832)双清仙馆刊本,北京师范大学图书馆藏本,2004年)。然而,库恩本人对其依据的中文底本也不甚明了,而当前的各种研究也尚不能完全确认。因此,本文不作过多的底本考据,但其所属程高本系列则是明朗的。关于库恩德译本中文底本的探讨背景,见唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 69(注释27);王薇.《红楼梦》德文译本的底本考证[J].红楼梦学刊,2005(3);王金波.《红楼梦》德文译本底本再探——兼与王薇商榷[J].红楼梦学刊,2007(2)。关于王希廉评本的研究,见孙玉明.《双清仙馆本·新评绣像红楼梦全传》序[J].一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集(曹立波、周文业主编),北京: 首都师范大学出版社,2011: 135-148。
(32)关于《红楼梦》中复杂的人物关系图,见张俊、沈治钧评批.新批校注《红楼梦》[M].北京: 商务印书馆,2013: 54-55(夹图)。
(33)“Tarinamme alkaa Su Choussa, linnoitetussa kaupungissa Kiinan alatasangon kaakkoiskulmassa ...” Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, p.17.
(34)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, pp.26-27.
(35)“... alakuloisen tutkistelun menneitten p?iviens? loistosta ja nykyisen tilansa kurjuudesta ja kaiken maalisen katoavaisuudesta”. Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, p.27. 此处芬兰文汉译为笔者译。
(36)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, p.18.
(37)因帕塔宁首先翻译出版了《金瓶梅》(Hsi Menin ja h?nen kuuden vaimonsa el?m?ntarina, 1955年),这容易使芬兰读者继续将《红楼梦》作为相类似的言情小说来看待,而忽视了《红楼梦》更重要的基于中国儒佛道传统思维之上的情哲学的主题。关于《红楼梦》的情哲学思想,见高源.论《红楼梦》哲学思想中“情”的精神境界[J].辽宁师范大学学报,2008(5): 89-92;梅新林.红楼梦哲学精神[M].上海: 华东师范大学出版社,2007;刘再复.《红楼梦》哲学论纲[M].陕西师范大学学报(哲学社会科学),2008(4): 5-16;刘再复.《红楼梦》与中国哲学——论《红楼梦》的哲学内涵[J].渤海大学学报,2010(2): 5-18。
(38)《红楼梦》之“石—玉—石”的结构直契中国哲学之“道—器”思维,在形下和形上的思维模式上呈现“炼情补天”的小说主题。关于“道—器”思维与《红楼梦》“石—玉—石”的结构,参见梅新林.红楼梦哲学精神[M].上海: 华东师范大学出版社,2007: 269-348;亦见高源.《红楼梦》哲学性质考辨——红学作为中国哲学研究对象的反思[J].山西大学学报(哲学社会科学版),2018(6): 9-17。
(39)关于这些小说与敦煌学的芬兰语介绍,见Pertti Nieminen, “Johdanto”, pp.8-10.
(40)曹立波,周文业.一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集[M].北京: 首都师范大学出版社,2011.
(41)关于《红楼梦》版本的比较及其数字化发展方向,见周文业.中国古代小说和《红楼梦》版本数字化及研究[A]//曹立波,周文业主编.一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集[M].北京: 首都师范大学出版社,2011: 3-45。
(1)王金波.库恩《红楼梦》德文译本的流传与接受——以德语世界为例[J].红楼梦学刊,2016(2): 290-323;张桂贞.弗朗茨·库恩及其《红楼梦》德文译本[M]//红楼梦评: 《红楼梦》翻译研究论文集.天津: 南开大学出版社,2004: 454-456。此外,重要的著作亦见王金波.弗朗茨·库恩及其《红楼梦》德文译本——文学文本变译的个案研究[D].上海: 上海外国语大学,2006;王薇.《红楼梦》德文译本研究兼及德国的《红楼梦》研究现状[D].济南: 山东大学,2006。
(2)近来偶然阅及唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 53-70。据该文所述,作者2011年亦于赫尔辛基大学亚非文化研究所(Institute of Asian & African Studies)看到过该书。可证实此芬兰译本之前曾一直存在于亚非文化研究专柜中。然而,需校正的一点是,“亚非文化研究”(Asian & African Studies)亦属于芬兰赫尔辛基大学图书馆(今在Kaisa-talo 28 VRK),而非独立其外。
(3)在书扉页上印有“Franz Kuhnin saksankielisen K??nn?ksen perusteella suomentanut”字样,意为“芬兰文翻译基于弗兰茨·库恩德译本”。见Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, the cover page. 关于最早的库恩德译本,见Franz Kuhn, Der Traum der roten Kammer, Leipzig, 1934.
(4)需要纠正的是,唐均误将出版地于韦斯屈莱(Jyv?skyl?)混同为芬兰古都图尔库(Turku)。图尔库为芬兰第二大城市,位于首都赫尔辛基西部,与于韦斯屈莱相去200多英里。芬兰译本出版社实为于韦斯屈莱(Jyv?skyl?),而非图尔库。关于出版社介绍之误,详见唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 59.
(5)关于库恩本的其他转译本(如英、法、匈、荷、意等本),见胡文彬.《红楼梦》在国外[M].北京: 中华书局,1993: 170-171。值得注意的是,荷兰文本《梦在红楼》出版时间最早(1946),但为德语与荷兰语同一语系下的直接转换,见Ts'au Sjuè Tsj'in en Kau ?: De Droom in de Roode Kamer. Transl. Vorstman, Den Haag: J. Philip Kruseman, 1946.
(6)库恩本后记的附录里列有“大观园重要人物表”(Wichtigste wohnst?tten im Park der Augenweide)和“贾府世系图”(Stammtafel der Kia-Sippe)的简表。其中含有红楼重要人物名字和家族关系的德文解释,对欧陆读者理清复杂的中国式宗族关系有很大帮助。关于人物表和世系图的德文翻译,见Franz Kuhn, Der Traum der roten Kammer, Frankfurt am Main: Insel Verlag, 1951, pp.834-835.
(7)Pertti Nieminen, “Johdanto”, in Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, pp.5-15.
(8)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.10.
(9)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, pp.670-672.
(10)关于近代芬兰的独立、战争及其从民族国家到欧盟国家的历史,见David Kirby, A Concise History of Finland[M]. Cambridge: Cambridge University Press, 2006;相应的中文译本见纪胜利等译《芬兰史》,北京: 商务印书馆,2013年。
(11)笔者于芬兰国家图书馆查到帕塔宁的翻译著作大约有63部之多。其主要著作的翻译亦集中于20世纪30—50年代。关于帕塔宁翻译的作品,见芬兰国家图书馆文献库(Fennica: The National Bibliography of Finland)。
(12)书名直译为《金瓶梅: 西门庆与六个老婆的生平故事》。帕塔宁所依据的《金瓶梅》底本亦不是中文,而是从英文、瑞典文与德文转译而来。关于芬译本《金瓶梅》,见Jorma Partanen, Chin Ping Mei: Hsi Menin ja h?nen kuuden vaimonsa el?m?ntarina, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1955。
(13)在40—50年代,芬兰迫于战争形势,向苏俄割出卡雷利阿等地区,并于1948年春签订莫斯科缔结的《友好合作互助条约》。这一时期,芬兰如何在德国与苏俄中间保持中立,成为重要的战略问题。见纪胜利译.芬兰史.北京: 商务印书馆.2013: 202-204.
(14)见Timo Kivim?ki, “Finlandization and the Peaceful Development of China”, in The Chinese Journal of International Politics (8: 2, 2015): 139-166。
(15)关于“芬兰化”的内涵以及争议性问题,见纪胜利译.芬兰史[M].北京: 商务印书馆,2013: 205-208.
(16)“国家在匍匐前行”为形容“芬兰化”处境下的时局口号,成为一种标志性术语来称谓吉科宁时代的特征。见纪胜利译.芬兰史[M].北京: 商务印书馆,2013: 206.
(17)帕塔宁已知全本为120回,其中曹雪芹完成了前80回,后40回由高鹗续写。聂米宁(Pertti Nieminen)在《导论》中这样介绍说:“《红楼梦》本要成为独撰,但命运却事与愿违。长时间研究表明,小说三分之二的本子是1763年曹霑(或曹雪芹)所作,而其余部分则为高鹗所续写。曹在完成120回的前80回时就死了。”(Hung lou mengin oli m??r? valmistua yhden kertojan ty?n?, mutta kohtalo p??tti toisin. Pitk?lliset tutkimukset ovat osoittaneet, ett? kaksi kolmannesta romaanin nykyisest? tekstist? on 1763 kuolleen Ts'ao Chanin (eli Ts'ao Hsüeh chih'n) k?sialaa, mutta loput toisen miehen, Kao En kirjoittamaa. Kuolema katkaisi Ts'aon ty?n, kun 80 teoksen 120 luvusta oli valmiina.)此处芬兰文的汉译为笔者译。需注意的是,聂米宁尚未明确《红楼梦》作者是谁,据他推测,有可能是曹霑,或是曹雪芹。见Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11。
(18)《导论》:“帕塔宁的翻译基于最著名的德国翻译家库恩的德译本——迄今西方相对完整的《红楼梦》译本。但库恩并非全译,而是删减了一些枝节和情节。他也将全书缩译至50回。库恩本约占整部小说的百分之八十。”(Jorma Partasen k??nn?s pohjautuu saksankielisen maailman tunnetuimman ja tunnustetuimman k??nt?j?n Franz Kuhnin lyhennelm??n, joka t?ll? hetkell? on Hung lou mengin t?ydellisin l?nsimainen laitos. Kuhn ei ole ryhtynyt parafroimaan teksti?,vaan on suorittanut lyhentelyn j?tt?m?ll? pois er?it? sivurooleja ja episodeja sek? supistamalla kehyskertomusta. H?n on my?s jakanut kirjan uudelleen lukuihin, joita h?nen k??nn?ksess??n on 50. Kuhnin teos sis?lt?? noin kahdeksan kymmenesosaa koko romaanista.)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.14. 此处芬兰文汉译为笔者译。
(19)Pertti Nieminen, Laotse: Tao te ching. Tammi, 1986; T'ao, Yüan-ming: Viipyilev?t pilvet. Otava, 1976; Li Yü & Li Ch'ing-chao: Pudonneiden kukkien puna: Li Yün ja Li Ch'ing-chaon runot. Otava, 1988; Su, Tung-p'o: Sateen j?lkeen: Su Tung-p'on laulurunoutta. Otava, 1998.
(20)Pertti Nieminen, Mao Tse-tung: Runot, Helsinki: Tammi, 1973. 聂米宁所翻译的毛泽东诗词的芬译本,收录于拉赫蒂市图书馆与赫尔辛基市图书馆的联合数据库(Linkki maailman runouteen)[DB].[2018-12-24]http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi /fi-FI /PoemList.aspx?AuthorID=ac8a08a3-1964-4b62-96f4-0dd04d74103d.
(21)Johdanto:“Eurooppalainen, joka haluaa tutustua Kiinan vanhaan kirjallisuuteen ja avaa jonkin tunnetuimmista l?nsimaisista Kiinan kirjallisuuden historioista, otaksuttavasti h?mm?styy: kaunokirjallisuudesta tulee puhe vasta suunnilleen teoksen puolessav?liss?. Alkuosa on n?et omistettu kungfutselaisen kaanonin klassillisille teoksille ja eri koulukuntia edustaville filosofeille, kirjoittajille, joiden teoksista vain harvoilla on kirjallista merkityst?. Vasta 1940-luvulla alettiin kirjoittaa Kiinan varsinaisen kirjallisuuden historioita, joissa klassikot ja filosofit osattiin sijoittaa oikeille paikoilleen”. Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.5.
(22)聂米宁关于《红楼梦》圣凡两个世界的观察,早出余英时对《红楼梦》“两个世界”论断约半个世纪。关于“两个世界”理论的形成,见余英时.红楼梦的两个世界[M].上海: 上海社会科学院出版社,2006。
(23)Johdanto:“sangen mielenkiintoisen mutta v?h?n tunnetun teorian esitti 1919 romaanin uuden painoksen toimittaja, joka yleiseen kiinalaiseen tapaan esiintyi salanimell?. Kirjoittajan oikea nimi on ainakin minulle j??nyt tuntemattomaksi ...” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11. 将《石头记》作为清代政治小说而进行索隐研究的观点,见蔡元培.石头记索隐[M].上海: 上海书店出版社,2008: 6-49。
(24)Johdanto:“Nykyaikainen kirjallisuudentutkimus on hyv?ksynyt Hu Shih'n k?sityksen.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.12.
(25)Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11.
(26)Johdanto:“nyky??n romaanin tutkimuksesta on muodostunut Kiinan kirjallisuustieteeseen kerrassaan uusi haara, Hung hsüeh eli ‘hungologia’ joka on levinnyt my?s Eurooppaan. Hung lou mengist? on esim. Ranskassa julkaistu kolme tohtorinv?it?skirjaa.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.14.
(27)Johdanto:“Tun Huangin luolista, arkeologien aarrekaivoksista, on l?ydetty muiden k?sikirjoitusten ohella mm. N?iden apostolien laatimia pien wen-k?sikirjoituksia, jotka ovat per?isin T'ang-kaudelta(618-907)... Vasta noin 500 vuotta my?hemmin kypsyi ensimm?inen kiinalainen romaani, eik? se mahtais h?pe?m?tt? tunnustaa pien wen-tekstej? esi?idikseen.” Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.8.
(28)关于将红学作为国际汉学显学之一的研究,参阅姜其煌.欧美红学[M].郑州: 大象出版社,2005;陈维昭.红学通史[M].上海: 上海人民出版社,2005。
(29)据胡适透露,其甲戌本(只有十六回)是与徐志摩一起在上海办新月书店期间从一收藏者手中获得。见胡适.找书的快乐[M]//胡适红楼梦研究论述全编.上海: 上海古籍出版社,2013: 226-227。
(30)见Pertti Nieminen, “Johdanto”, p.11.
(31)关于程高系列的具体版本,目前尚无定论。据唐均推测,库恩所依据的中文底本有可能是清代王希廉评本(以程甲本为底本),即《双清仙馆本·新评绣像红楼梦全传》(见[清] 道光十二年壬辰(1832)双清仙馆刊本,北京师范大学图书馆藏本,2004年)。然而,库恩本人对其依据的中文底本也不甚明了,而当前的各种研究也尚不能完全确认。因此,本文不作过多的底本考据,但其所属程高本系列则是明朗的。关于库恩德译本中文底本的探讨背景,见唐均.《红楼梦》芬兰文译本述略[J].红楼梦学刊,2011(4): 69(注释27);王薇.《红楼梦》德文译本的底本考证[J].红楼梦学刊,2005(3);王金波.《红楼梦》德文译本底本再探——兼与王薇商榷[J].红楼梦学刊,2007(2)。关于王希廉评本的研究,见孙玉明.《双清仙馆本·新评绣像红楼梦全传》序[J].一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集(曹立波、周文业主编),北京: 首都师范大学出版社,2011: 135-148。
(32)关于《红楼梦》中复杂的人物关系图,见张俊、沈治钧评批.新批校注《红楼梦》[M].北京: 商务印书馆,2013: 54-55(夹图)。
(33)“Tarinamme alkaa Su Choussa, linnoitetussa kaupungissa Kiinan alatasangon kaakkoiskulmassa ...” Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, Jyv?skyl?: K.J. Gummerus Oskeyhti?, 1957, p.17.
(34)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, pp.26-27.
(35)“... alakuloisen tutkistelun menneitten p?iviens? loistosta ja nykyisen tilansa kurjuudesta ja kaiken maalisen katoavaisuudesta”. Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, p.27. 此处芬兰文汉译为笔者译。
(36)Jorma Partanen, Punaisen Huoneen Uni: Vanha kiinalainen romaani, p.18.
(37)因帕塔宁首先翻译出版了《金瓶梅》(Hsi Menin ja h?nen kuuden vaimonsa el?m?ntarina, 1955年),这容易使芬兰读者继续将《红楼梦》作为相类似的言情小说来看待,而忽视了《红楼梦》更重要的基于中国儒佛道传统思维之上的情哲学的主题。关于《红楼梦》的情哲学思想,见高源.论《红楼梦》哲学思想中“情”的精神境界[J].辽宁师范大学学报,2008(5): 89-92;梅新林.红楼梦哲学精神[M].上海: 华东师范大学出版社,2007;刘再复.《红楼梦》哲学论纲[M].陕西师范大学学报(哲学社会科学),2008(4): 5-16;刘再复.《红楼梦》与中国哲学——论《红楼梦》的哲学内涵[J].渤海大学学报,2010(2): 5-18。
(38)《红楼梦》之“石—玉—石”的结构直契中国哲学之“道—器”思维,在形下和形上的思维模式上呈现“炼情补天”的小说主题。关于“道—器”思维与《红楼梦》“石—玉—石”的结构,参见梅新林.红楼梦哲学精神[M].上海: 华东师范大学出版社,2007: 269-348;亦见高源.《红楼梦》哲学性质考辨——红学作为中国哲学研究对象的反思[J].山西大学学报(哲学社会科学版),2018(6): 9-17。
(39)关于这些小说与敦煌学的芬兰语介绍,见Pertti Nieminen, “Johdanto”, pp.8-10.
(40)曹立波,周文业.一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集[M].北京: 首都师范大学出版社,2011.
(41)关于《红楼梦》版本的比较及其数字化发展方向,见周文业.中国古代小说和《红楼梦》版本数字化及研究[A]//曹立波,周文业主编.一百二十回本《红楼梦》版本研究和数字化论文集[M].北京: 首都师范大学出版社,2011: 3-45。